Mikä pianonvirittämisessä maksaa?
Piano on yksi monimutkaisimmista ihmisen kehittämistä laitteista. Pelkästään yhdellä pianonkoskettimella sävelen soittaessasi operoit (osien luokittelutavasta riippuen) lähemmäs 100 eri osan myötävaikutuksella. Yhteensä pianossa osia on yli 10 000 kpl. Suuri osa näistä on liikkuvia ja toiminnallisesti keskinäisvaikutteisia.
Koneistot kuntoon
Pianonvirittäjän työnkuvassa painottuu sävelten virittäminen, mutta olennaisen tärkeää on pitää huolta myös koneiston toimintakunnosta. Tämä tarkoittaa sekä selkeästi havaittavien vikojen korjaamista että soittotuntuman säätöä, jotta soittaja voisi iloita soittimestaan sellaisella tuntumalla, minkä pianonrakentaja siihen suunnitteli.
Soittotuntuma on luonnollisesti olennaisen tärkeä osa sitä, miten musiikki välittyy soittajan ja soittimen välillä. Ns. soittimen hyvään kuntoon on pianonvirittäjällä oma tekninen näkökulmansa, mutta ei pidä unohtaa, että kyse on soittajalle myös subjektiivisesta asiasta. Siinä missä yhdelle soittajalle vanha ja heikkokuntoinen piano on juuri se “siisti ja persoonallinen juttu”, toiselle soittajalle sama asia voi olla soittamisen este (esteettisesti ja / tai teknisesti).
Minuuteista tunteihin
Varsin usein normaalissa kotisoittokäytössä pianonvirittäjän peruspaketilla pärjätään. Tämä tarkoittaa sitä, että viritystyö painottuu sävelten virittämiseen. Tässä ohessa on aikaa tehdä jonkin verran yleisluontoisia koneistotarkistuksia, -säätöjä ja ehkä jokin pienehkö korjauskin.
Toisaalta kuvitellaanpa tilanne, jossa jokaisen koskettimen kohdalla ilmenisi säätötarve tai vika, joka on hoidettavissa kuntoon vaatimattomassa yhden minuutin ajassa. Minuutti ei ole pitkä aika, mutta sen kertautuminen 88:lla (koskettimien yleisin lukumäärä) asettaisi työsuorituksen kokonaisajaksi jo puolitoista tuntia.
Minuutissa ei tietenkään kaikkia koskettimen toimintaan vaikuttavia elementtejä ehdi säätää, jos paljon säädettävää on. Tilanteesta riippuen tähän voisi kulua aikaa vaikkapa 5-10 minuuttia (88 x 10 = 880 minuuttia eli noin 15 tuntia).
Koneistoon liittyvät säädöt ovatkin pääsääntöisesti aikaintensiivisiä. Satojen ja jopa tuhansien keskinäisvaikutteisten osien kanssa optimaalista toimintatasapainoa rakentaessa ei kiire ole hyvä kaveri.
Nyrkkisäännöksi huollon kestolle voi ajatella sen, että mikäli pianoon tehdään ns. säätökierros, joka tarkoittaa kaikkien soittotuntumaan vaikuttavien koneiston osien tarkistamista ja säätämistä, aikaa kuluu työpäivästä pariin. Suuri aikahaarukka tarvitaan siksi, että pianoyksilöt ovat niin erilaisia. Jos säädöt ovat kovin paljon pielessä, tarvitaan mahdollisesti kaksikin säätökierrosta.
Toisaalta myös pianon malli vaikuttaa kuluvaan aikaan. Tuleepa mieleen yksi kyseenalaista mainetta niittänyt minipiano, jossa tavanomaisetkin säätötoimet vaativat suorastaan kohtuuttoman aikamäärän suhteessa saavutettuun hyötyyn. Tässä mallissa koneisto on hankalasti saavutettavaksi suunniteltu, jotta pianon kokoa on voitu pienentää. Kaikki hyvin, jos piano toimii. Mutta jos ei, niin hikikarpalot alkavat nopeasti nousta pintaan niin virittäjällä kuin asiakkaalla…
Oma lukunsa on tietysti se, mikäli pianossa on suoranaista korjaustarvetta, uusittavia osia tms. Tällöin saattaa tarpeen olla jopa verstasolosuhteissa suoritettava korjaus, jonka tekemiseen kuluu päivistä viikkoihin ja hintaa kertyy uuden pianon hankintaan verrattava summa. Tietyissä tapauksissa erittäin hyvä ja kannatettava investointi toki tämäkin!
Onneksi tilanteiden moninaisuudesta huolimatta useimmiten pelkällä perusvirityksellä kuitenkin pärjätään. Ja aina voimme palata asiaan myöhemmin, jos tarkempi viilaus olisi sittenkin tarpeen!