Joskus kuulee puhuttavan lahjakkuudesta aivan kuin kyseessä olisi yksittäinen erityisominaisuus. Lahjakkuus on kuitenkin monen ominaisuuden summa.

Tukea tarvitaan aina. Mutta missä kulkee raja tukemisen ja pakottamisen välillä?

Tunnelmat ovat ankkuri. Ilman hyviä kokemuksia ja tunnelmia ihminen on nykyhetken tuulien ja tuiskujen armoilla. Voiko suuntaa eteenpäin hahmottaa myrskysäässä kovinkaan luotettavasti, jos ei ole keinoa suhteuttaa etenemistä tiehen, joka on jo takana?